Dynasty tietopalvelu Haku RSS Paimion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://julkaisu.paimio.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://julkaisu.paimio.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 22.08.2023/Pykälä 58


 

Lausunto, Suomen rannikkostrategia -luonnos

 

Ympäristölautakunta 22.08.2023 § 58  

530/11.01.07/2023  

 

Valmistelija/lisätietoja antaa:

 ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho, p. 02 474 5290

projektisuunnittelija Laura Paarala, p. 02 474 5488

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa lausuntopalvelussa Suomen rannikkostrategian luonnokseen 15.9.2023 mennessä.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=24651260-f3d4-459d-a165-09d1195df7d7  

Strategia tullaan viimeistelemään syksyn aikana.

Tausta:


Rannikkostrategia tarkentaa Suomen merialuesuunnitelman 2030 visiota ja toimenpiteitä rannikolle. Rannikkostrategia tähtää vuoteen 2050. Toimintamalliin liittyvät toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2030, mutta yhteisiä periaatteita sekä toimijaverkostoa on tarpeen peilata toimintaympäristön muutoksiin vähintään viiden vuoden välein. Rannikkostrategia on tarkoitettu sidosryhmien käyttöön ja avuksi yhteistyöhön toistensa kanssa.


Rannikkostrategia muodostettiin laajan sidosryhmäyhteistyön kautta. Yhteiset kehittämisen periaatteet sekä TOP 10 toimenpiteet ovat sidosryhmien työn tulos.
 

Tavoitteet:

 

Rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä vastaten luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Rannikkostrategia ohjaa ja viitoittaa rannikolla tapahtuvaa kehittämistä ja suunnittelua. Strategiassa keskitytään yhteisen toimintamallin näkökulmaan: tunnistetaan keskeiset sidosryhmät ja vuorovaikutuspisteet, yhdessä tekemisen ja tiedonjakamisen paikat sekä ohjauskeinoja. Näiden yhteisten toimenpiteiden sisältöjä ja vastuita konkretisoidaan toimenpidekorteilla.

 

Rannikkostrategia Paimion kannalta:

Paimiota ei helposti mielletä rannikkokunnaksi, koska sillä on merenrantaa vain 11.6 km.

 

Paimion roolia mietittäessä esim. Saaristomeren vedenlaadun suhteen esiin nousee väistämättä Paimion läpi virtaava Paimionjoki, joka on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Paimionjoki saa alkunsa Somerolta ja se virtaa kolmen kunnan läpi Paimioon ja Paimionlahteen. Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja, jonka ekologinen tila ja käyttökelpoisuus ovat välttävää luokkaa. Ravinnekuormituksella on vaikutuksensa esim. rannikkoluonnon hyvinvointiin (toimenpidekortti 10).

 

Strategiaa lukiessa mieleen tulee, miten Paimio tai ylipäätään yksittäinen kunta pystyy vaikuttamaan ajantasaisen tilannekuvan luomiseen (toimenpidekortti 1) tai hyvien käytäntöjen foorumin luomiseen (toimenpidekortti 2).

 

Strategiassa esitettyjen toimijoiden roolit ovat epäselviä. Strategiasta ei selviä, millaisia toimia kullekin toimijaryhmälle, esim. kunnalle,  kuuluu.

 

Strategiasta on vaikea nähdä, mikä yksittäisen kunnan rooli on kokonaisvaikutusten arvioinnin kehittämisessä (toimenpidekortti 4).

 

Poikkeustilanteisiin varautumisessa (toimenpidekortti 7) sen sijaan on hyvin ilmaistu kuntien rooli (tulvariskien hallintaan ja ilmastonmuutokseen varautumiseen kiinnitetään huomiota erityisesti kuntien alueidenkäytössä)

 

Rannikkostrategialuonnos on selkeä ja helppolukuinen. Toimenpiteiden päivitysten myötä toimijoiden vastuualueet toivottavasti hieman tarkentuvat. Nyt kuntien rooli jää aika avoimeksi suurimmassa osassa toimenpidekortteja.

 

Esittelijä: Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi

 

Päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Suomen rannikkostrategialuonnoksesta seuraavaa:

Rannikkostrategialuonnoksesta ei käy ilmi, miten Paimio tai ylipäätään yksittäinen kunta pystyy vaikuttamaan ajantasaisen tilannekuvan luomiseen tai hyvien käytäntöjen foorumin luomiseen.
Strategiassa esitettyjen toimijoiden roolit jäävät epäselviksi. Strategiasta ei selviä, millaisia toimia esim. kunnalle on suunniteltu kuuluvan.

Strategiasta on vaikea saada selville, mikä on yksittäisen kunnan rooli kokonaisvaikutusten arvioinnin kehittämisessä.

Poikkeustilanteisiin varautumisessa kuntien rooli on sen sijaan strategiassa ilmaistu hyvin, esim. tulvariskien hallinta ja ilmastonmuutokseen varautuminen.

Strategialuonnos on selkeä ja helppolukuinen. Toimenpiteiden päivitysten myötä toimijoiden vastuualueet toivottavasti tarkentuvat, kun ne nyt jäävät melko avoimeksi suurimmassa osassa strategian toimenpidekortteja.

 

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.