Koulutuslautakunta
Pöytäkirja 26.05.2026/Pykälä 68

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta

Koulutuslautakunta päättää antaa oikeus- ja kulttuuriministeriölle seuraavanlaisen lausunnon

Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

Koko koulutusjärjestelmä täytyy aikatauluttaa muuttuvan aikataulun mukaisesti pari viikkoa eteenpäin. Monissa kunnissa perusopetuksella ja lukiolla on yhteisiä opettajia, joten peruskoulujen loma-aikojen muutos vaikuttaa myös lukion aikatauluun. Lukioiden toiminnassa ylioppilaskirjoitusten aikataulu on huomioitava niin, että jos syyslukukausi alkaa vasta elokuun puolivälin jälkeen, myös syksyn yo-kirjoituksia tulisi siirtää eteenpäin. Tällöin syksyllä valmistuvien lakkiaiset olisivat juuri ennen joulua. Aikataulu vaikuttaa syksyn yhteishakuun ja nykyisin tammikuussa alkavien korkeakoulutason koulutusten käynnistymiseen, jotta opiskelijavalinnassa voidaan huomioida myös syksyllä valmistuvat uudet ylioppilaat. Kevään yo-kirjoitusten siirto voi hankaloittaa korkeakoulujen kevään yhteishaun toteutuksen aikataulua ja opiskelijavalintaa, jonka tulosten varmistuminen menisi pitkälle heinäkuuhun ja vaikuttaisi yliopistojen ja korkeakoulujen aikatauluihin. Lisäksi aikataulun vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida lukioiden jaksojärjestelmä ja se, että osa lukioista toimii 5-jaksojärjestelmästä, osassa jaksoja on neljä tai kuusi.

Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

Myös Paimiossa on muutamia yhteisiä opettajia, jotka opettavat sekä peruskoulussa että lukiossa. Jos loma-aikataulua muutetaan, sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen on toimittava jatkossakin yhtenäisellä aikataululla. Nykylainsäädännön mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin. Jos kevätlukukauteen tulee vielä yksi ylimääräinen kevätlomajakso huhtikuulle, ja kun kunta ei järjestä koulun työvuoden keskellä olevien lomien aikana koululaisten ap-ip-toimintaa, muodostuu pienten lasten perheiden kannalta yksi ongelmajakso lisää: joudutaan pohtimaan, kuinka järjestää työtä käyvien huoltajien kouluikäisille lapsille turvallinen paikka viettää kevätlomaa, kun huoltajat eivät saa työstään lomia samaan aikaan lapsensa kanssa. Vastaavasti jos ap-ip-toimintaa järjestettäisiin lukuvuoden keskellä myös koulun loma-aikoina yhteensä enemmän kuin 190 päivänä lukuvuodessa, tällöin lukuvuositasolla 570 tai 760 tunnin laajuisen ap-ip-toiminnan päivittäistä toiminta-aikaa olisi supistettava, ettei kokonaistuntimäärä kasva. Tätä ei voi pitää lasten edun mukaisena. Jos toiminta-aika halutaan pitää samana, 570 ja 760 tunnin lakisääteisiä laajuuksia tulisi kasvattaa, ja vastaavasti huomioida tämän valtiolle aiheuttamat kustannusvaikutukset myös ap-ip-toiminnan valtionosuusrahoitukseen, jotta muutos toteutuisi kuntien kannalta kustannusneutraalisti.

Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?

Ehdotus pidentäisi matkailukautta, mutta se saattaa vaikeuttaa matkailuyritysten toimintaa. Elinkeinoelämän näkökulmasta tulee huomioida se, että kesän matkailukausi alkaa Suomessa jo kesäkuussa. Tämä tuskin muuttuisi, vaikka koulut ja oppilaitokset jatkaisivatkin toimintaansa vielä pari viikkoa kesäkuun alussa, sillä mm. eläkeläisten matkailu ei ole riippuvainen koulujen loma-ajoista. Matkailusesongista toimeentulonsa saavilla yrityksillä tulisi todennäköisesti ongelmia saada riittävästi kausityöntekijöitä palkattua jo sille ajalle alkukesästä, jolloin nuoret ovat vielä koulussa ja opiskelemassa.

Yhtenä yhteiskunnallisena vaikutuksena olisivat myös vaikutukset mm. seurakuntien rippileirien toteutusaikatauluihin. Leirien toteutus alkaa nykyisin viikolla 23 ja kahden viikon aikana leirejä järjestetään jo ennen juhannusta. Jos koulut päättyisivät vasta viikon 24 lopussa, rippileirien käynnistyminen siirtyisi todennäköisesti yli juhannuksen, koska koulun päättymisen ja juhannuksen välille ei jää riittävästi aikaa. Tällä voi olla vaikutusta leirikeskusten saatavuuteen sekä leirien olosuhteisiin sikäli, että keski- ja myöhäiskesän aikana yleisesti paheneva sinilevätilanne voi vaikuttaa leiritoimintaan.

Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?

Suhtaudumme esitettyyn loma-aikamalliin kielteisesti.

Muutoksen lähtökohdat eivät ole lapsilähtöiset, kun pitkää kevätlukukautta pidennetään entisestään ja sisällytetään muutenkin jo useita lyhyempiä koulutyön keskeytysjaksoja sisältävään kevääseen vielä yksi yli viikon mittainen keskeytys lisää. Koulutyöstä palautumiseen ja loman viettämiseen on lasten näkökulmasta parempi vaihtoehto pitää syys- ja kevätlukukaudet mahdollisimman ehjinä sekä myös yhtenäistää mahdollisimman pitkä kesäloma toteutettavaksi koko maassa. Koulutyön aloituksesta on mahdollista säätää niin, että aloitus voi olla vasta elokuun puolivälin jälkeen, ja lukuvuoden päätös jatkossakin viikon 22 lopussa. Tällöin syys- ja joululoman kestoa lyhentämällä saadaan sijoitettua riittävä määrä koulupäiviä lukuvuoteen.

Vaihtoehtona lukuvuoden ajallisen keston lyhentämiselle niin, että kesälomaa saadaan jatkettua pidemmälle elokuussa, ehdotetaan harkittavaksi minimituntijaon kasvattamista yhdellä vuosiviikkotunnilla (+38 h/lukuvuosi) sekä lukuvuoden työpäivien määrän vähentämisellä 190 päivästä 185 päivään, josta johtuen annettavan opetuksen määrä vähenee luokka-asteesta riippuen vain 21-30 h/lukuvuosi). Samanaikaisella tuntijaon kasvattamisella ja työpäivien määrän vähentämisellä oppilaiden saaman opetuksen kokonaismäärä hieman kasvaa. Yhden viikon lyhennys kouluvuodesta ei aiheuta olennaisia ongelmia vuosiluokkakohtaisten sisältöjen käsittelemiseen nykyisen opetussuunnitelman puitteissa.

Tekemämme kysely, jossa vastausaikaa oli hieman yli vuorokausi, tuotti myös selkeän tuloksen: kaikista vastaajista (n = 541) 74 % kannatti nykyistä loma-aikataulua, ja 26 % kannatti ministeriön ehdotusta. Peruskoulun oppilaista loma-aikojen muutosta kannatti vain 17 %, lukio-opiskelijoista 28 %. Työntekijöistä lukiossa muutosehdotusta kannatti 20 %, peruskoulussa, perusopetuksessa vain 13 %. Muutosehdotusta kannatti perusopetuksen huoltajista 33 %, lukiolaisten huoltajista 23 %.

Muutosta vastustettiin sekä käytännöllisistä, pedagogisista että kokemuksellisista syistä. Keskeisin argumentti oli oppilaiden jaksaminen ja oppiminen, jota kevätlukukauden pidentäminen entisestää ei tue. Yksittäinen kevätlomaviikko ei riitä palautumiseen vaan siirtää väsymystä eteenpäin, jolloin opiskelu ei ole tehokasta vaan kevätlukukaudesta tulisi entistä rikkonaisempi. Oppilaiden motivaation ylläpitäminen entistä pidemmän kevätlukukauden loppuun asti on ongelmallista ja koulutyö muuttuu tehottomaksi.

Toiseksi painavimpana argumenttina nousivat esiin hankaluudet perheiden arjen sekä vanhempien loman yhteensovittamisen kannalta. Vanhemmilla ei ole mahdollisuutta pitää huhtikuussa lomaa, vuosilomapäiviä ei ole riittävästi, ja uusi kevätloma aiheuttaisi lisää tarvetta lastenhoito- ym. järjestelyille. Muutos johtaisi siihen, että ainakin osa lapsista olisi yksin kotona loma-ajat. Nykyinen koulujen toiminta-aikataulu mahdollistaa perheille helpommin mahdollisuuden myös yhteiseen loma-aikaan.

Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?

Suhtaudumme kielteisesti koulutyön jatkamiseen kesäkuussa viikolle 23-24. Suomessa päivät ovat tuolloin pisimmillään vuodenkierrossa, ja lasten kannalta koulutyön jatkaminen väkisin kesäkuun puoliväliin asti ei ole lasten edun mukainen ratkaisu. Helatorstain yhteyteen lisättävä mahdollinen säädöspohjainen vapaapäivä poistaisi koulutuksen järjestäjiltä yhden luontevan vapaapäivän, joka on toiminut korvaavana vapaapäivänä, jos koulut ovat järjestäneet lauantaikoulupäiviä tai lukio avoimen ovien päivän. Mikäli helatorstain yhteyteen määrättäisiin kansallinen vapaapäivä, se vähentäisi koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta harkita koko lukuvuoden työajat toiminnallisesti järkeväksi kokonaisuudeksi.

Jos tavoiteltavana asiana on saada lukuvuoden koulutyö alkamaan vasta elokuun puolivälin jälkeen, se on mahdollista toteuttaa muilla tavoin niin, että koulutyö päättyy silti jo viikon 22 lopussa. Yhtenä vaihtoehtona ks. edellisen kysymyksen ehdotus tuntijaon kasvattamisesta ja työpäivien määrän vähentämisestä, jolla voidaan saada lukuvuoden kokonaiskestoa lyhennettyä viikolla. Lisäksi syys- ja joululomien pituutta säätämällä lukuvuoden koulutyö on mahdollista aloittaa vasta elokuun puolivälin jälkeen.

Muut mahdolliset huomiot muistiosta.

Asiakirja ei sisällä kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Koulujen loma-ajat ovat mitä suurimmassa määrin lapsiin vaikuttava asia. Esitetty muutos nimenomaisesti koskisi satoja tuhansia lapsia ja nuoria, joten jatkovalmistelussa on aidosti ja avoimesti kuultava myös koululaisia ja opiskelijoita laajemmin, sekä arvioitava, millaiset olisivat vaikutukset oppilaiden jaksamiseen ja oppimiseen, vaikutukset perheiden arkeen lasten näkökulmasta, vaikutuksia erityistä oppilaskohtaista tukea tarvitseviin lapsiin sekä vaikutukset pieniin koululaisiin, jotka eivät voi olla yksin kotona ja joiden huoltajilla ei ole riittävästi lomia käytettävissään voidakseen olla pois töistä lapsen ollessa koulusta lomalla.

Mm. perusopetuslaki ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät lapsen edun ensisijaisuutta jo perusopetusta suunniteltaessa. Nyt esitetyn muutoksen tavoitteet ovat lähteneet perheiden yhteisestä lomasta, joka ei muutoksen avulla kuitenkaan toteudu. Lisäksi tavoitteiksi on esitetty elinkeinoelämän tarpeet, mutta lapsia koskevassa asiassa lähtökohtana on oltava lapsen etu.

Päätösehdotus hyväksyttiin.