Koulutuslautakunta
Esityslista 03.03.2026/Asianro 21

Koulutuslautakunta 03.03.2026    

38/12.01.00.01/2026  

Tiivistelmä: Koulutuslautakunta päättää peruskoulun 1. luokalla elokuussa 2026 koulunsa aloittavien oppilaiden koulupaikat niin, että kaupungin kaikille oppilaille saadaan kaikissa kouluissa toteutettua asianmukaiset opetusjärjestelyt, riittäävän pienet opetusryhmät sekä kokonaisuutena mahdollisimman turvalliset ja lyhyet koulumatkat.

Valmistelija/lisätietoja antaa:

 sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, p. 02 474 5311

Perusopetuslain 6 § mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Paimion hallintosäännön 24 § ja 24.1 § mukaan koulutuslautakunta päättää perusopetukseen 1. luokalle ottamisesta, ja sivistysjohtaja päättää lautakunnan vuosittaisen päätöksen jälkeen ja kesken lukuvuoden 1. luokalle tulevien oppilaaksi ottamisesta.

Oppilaiden koulupaikkoja osoitettaessa on huomioitava mahdollisimman turvallisten ja lyhyiden koulumatkojen lisäksi 1.8.2025 perusopetuslakiin (20 g §) tulleet säädökset opetusryhmien muodostamisesta ja enimmäisryhmäkoosta tietyissä tapauksissa, sekä 20 b §:n määräykset oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä sekä ryhmäkohtaisista tukimuodoista. Perusopetuksen järjestäjän pitää varmistaa oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuksessa sekä järjestää ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana perustoimintaa.

Perusopetuslain uudistuksen esitöissä (HE 114/2024 vp, s. 77-78) on todettu, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt tarkoittavat mm. opetusryhmien muodostamista niin, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin. Tämä huomioidaan Paimiossa niin, että suunnittelun lähtökohtana ovat alle 20 oppilaan ryhmät kaikkien Paimion peruskoulujen 1. luokille. Jos vuosiluokkaa kohti on ko. koulussa kaksi luokanopettajaa, enimmäisoppilasmäärä on alle 40 oppilasta. Lisäksi huomioidaan Hanhijoen ja Vistan kouluissa olevat erityisluokkamuotoisen opetuksen mahdollisuudet.

Oppilaaksi ottamisessa huomioidaan myös koulujen käytettävissä olevat opetustilat ja niiden asettamat rajoitukset oppilasmäärille ja opetuksen eriyttämiselle sekä se, että Paimion kaikissa neljässä peruskoulussa koulunsa aloittaville lapsille voidaan tarjota mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet. Ryhmäkokojen on oltava kaikissa kouluissa riittävän pienet, jotta opetusryhmissä pystytään antamaan oppilaille heidän tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuki.

Paimiossa ei ole erikseen määriteltyjä ja ennalta ilmoitettuja oppilaaksiottoalueita, jotka sitovasti määrittelisivät sitä, miltä alueilta oppilaat systemaattisesti osoitettaisiin johonkin tiettyyn kouluun. Koko kaupunki on yhtä oppilaaksiottoaluetta, jonka sisällä on neljä peruskoulua. Näin voidaan käyttää harkintaa lähikoulun osoittamisessa niin, että kaikkien lasten koulunkäyntiolosuhteet olisivat mahdollisimman tasapuoliset.

Oppilaaksiottamisessa huomioidaan lisäksi koulukuljetusreitit (julkiset bussireitit (Föli 703–711 ja Paimion sisäiset linjat P1-P6), koulukuljetuksiin ostopalveluna hankitut linja-autoreitit (K02, K06) ja tilaustaksireitit) ja niiden ajoneuvot, kuinka ne antavat mahdollisuuksia tai rajaavat vaihtoehtoja oppilaiden koulupaikkojen osoittamiseen. Syksyllä 2026 koulunsa aloittavien oppilaiden koulukuljetuksien lopullinen reititys tehdään kesän aikana sen jälkeen, kun oppilaiden koulupaikat ovat tiedossa ja koulukuljetushakemuksiin on tehty hallintopäätökset, joiden perusteella määräytyvät kuljetuksiin oikeutetut oppilaat.

Suomenkieliseen perusopetukseen 1. luokalle elokuusta 2026 alkaen on Paimioon tässä vaiheessa ilmoitettu 112 oppilasta. Ikäluokkaa varten käytettävissä on yhteensä 7 luokanopettajaa sekä opetustilat niin, että Jokelan, Kriivarin ja Vistan kouluihin voidaan sijoittaa laskennallisesti kaksi opetusryhmää ja Hanhijoen kouluun yksi. Laskennallinen ryhmäkoko on tällöin keskimäärin 16 oppilasta per luokanopettaja kaikkiin kouluihin. Jotkut oppilaat tarvitsevat erityisluokkamuotoista opetusta. Perusopetuksen järjestämisessä toteutetaan yhteisopettajuutta ja kunkin oppilaan opetusryhmän määrittely jää koulujen rehtorien päätösvaltaan sen jälkeen, kun koulutulokkaat on ensin osoitettu eri koulujen oppilaiksi.

Huoltajat ovat voineet oppivelvollista lasta kouluun ilmoittaessaan esittää toiveen koulupaikasta. Huoltajilla ei ole oikeutta valita haluamaansa koulupaikkaa eikä kaupungilla ole velvollisuutta järjestää kaikille koulupaikkaa siitä koulusta, josta paikkaa on toivottu.

Koulupaikkatoiveet jakautuivat seuraavasti:

-          Hanhijoki 16

-          Jokela 26

-          Kriivari 37

-          Vista 32

-          Vista tai Jokela 1

Mihinkään kouluun toivoneita ei ole enempää kuin ko. kouluun mahtuu uusia oppilaita. Joidenkin oppilaiden huoltajat ovat tietoisesti hakeneet paikkaa jo muusta kuin lähimmästä koulusta sekä ilmoittaneet vastaavansa itse koulukuljetuksista. Lähikoulun osoittamisessa noudatetaan kuitenkin periaatetta, että lähikoulu on kotia lähin koulu. Näin toimitaan siksi, että matka olisi mahdollisimman lyhyt, ja myös jotta minimoidaan kaupungin kannalta ei-lakisääteiset ja välttämättömät kustannukset koulukuljetuksien järjestämisestä.

Lähikouluksi voidaan kuitenkin osoittaa muu kuin se koulu, johon matka on lyhin, jos lähikoulun osoittamiseen muusta koulusta on painavat perusteet (esim. erityisluokkamuotoisen opetuksen tarve).

Oppilaiden lähikoulun osoittamista koskeva esitys perustuu seuraaviin linjauksiin:

Hanhijoen koulu osoitetaan lähikouluksi rautatien itä-/koillispuolella Alvar Aallon tien / Kalevantien (mt 2343) suunnalla asuville lapsille, joilla ko. koulu on lähin koulu, sekä ko. koulussa annettavaa erityisluokkamuotoista opetusta tarvitseville lapsille.
 

Jokelan kouluun oppilaaksi osoitetaan rautatien pohjoispuolella ja Tarvasjoentien-Sukselan suunnalla asuvat lapset sekä kuljetusoppilaat Käräjätien – Hirvonpääntien koulukuljetusreitillä K04.

Kriivarin koulu osoitetaan lähikouluksi Kriivarin ja Tapiolan asuinalueilla sekä Ylä-Vistalla asuville, jos koulumatka Kriivarin kouluun lyhyempi kuin Vistan kouluun, sekä Saaren-Naskarlan asuinalueilla asuvat Kriivarin kouluun toivoneet oppilaat, jos matka Kriivarin kouluun on alle 3 km, sekä kuljetusoppilaille Huson -Kurjen – Kevolatien suunnan koulukuljetusreiteiltä P2 ja K12.
 

Vistan koulu: oppilaat rautatien eteläpuolelta, poislukien em. Kriivarin kouluun osoitettavat oppilaat, sekä haja-asutusalueiden kuljetusoppilaat Tammisillan ja Sauvontien suunnan kuljetusreiteiltä. Lisäksi Vistan kouluun osoitetaan erityisluokkamuotoista opetusta tarvitsevia oppilaita.

Em. perustein oppilaaksiottoa ja lähikoulun osoittamista esitetään seuraavin oppilasmäärin:

-          Hanhijoen koulu 16 oppilasta

-          Jokelan koulu 26 oppilasta

-          Kriivarin koulu 38 oppilasta

-          Vistan koulu 32 oppilasta

Jos saman suunnan kuljetusoppilaiden toiveet ovat jakautuneet kahden eri koulun välille, ratkaisu koulupaikan määrittelystä on ollut saman alueen / suunnan lasten osalta yhtenevä kaikille, ja esitetty koulupaikka noudattaa lyhyemmän koulumatkan periaatetta (ei kuljeteta oppilaita kauemmas kuin on välttämätöntä).

 Toissijaisen koulunkäyntioikeuden anominen

 Sen jälkeen, kun lapselle on koulutuslautakunnan päätöksellä osoitettu lähikoulu perusopetuslain 6 § 2 momentin mukaisesti, huoltajilla on perusopetuslain 28 § 2 momentin mukainen mahdollisuus hakea lapselleen myös koulupaikkaa ns. toissijaisena koulunkäyntioikeutena muusta kuin lähikoulusta. Toissijaisen koulunkäyntioikeuden hakemuksia käsiteltäessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

1.      Toissijaista koulunkäyntioikeutta on anottava erikseen kirjallisesti (va­paa­muo­toi­nen anomus). Kolmen oppilaan osalta tämä on tehty jo kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tammikuussa 2026. Nämä huomioidaan jatkokäsittelyssä ilman tarvetta tehdä uutta hakemusta. Edellytyksenä toissijaisen kou­lun­käyn­ti­oi­keu­den myöntämiselle on, että huoltajat ilmoittavat ha­ke­muk­ses­saan vastaavansa kaikista koulukuljetuksista.
   
   31.3.2026 mennessä saapuneet ano­muk­set käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Sen jälkeen saapuneet anomukset käsitellään saa­pu­mis­jär­jes­tyk­ses­sä. Ennen kuin ns. toissijaista kou­lun­käyn­ti­oi­keut­ta koskevat ano­muk­set kä­si­tel­lään, tehdään vielä mahdolliset kor­jaus­pää­tök­set oppilaiden lähikoulun vaihtamisesta pe­rus­tel­lus­ta syystä (esim. muut­to kunnan sisällä toiseen osoitteeseen). Tämän jäl­keen ar­vioi­daan, onko kou­lu­koh­tai­sen oppilasmäärän puitteissa mah­dol­lis­ta myön­tää toissijaisia kou­lun­käyn­ti­oi­keuk­sia.
    
2.      Toissijaisen koulunkäyntioikeuden myöntämisellä 1. vuosiluokan opetusryhmän koko ei saa ylittää 19 oppilasta (eikä perusopetuslain 20 g §:n mukaisia säädöksiä enimmäisryhmäkoosta). Etusijalle asetetaan Paimiossa asuvat oppilaat.

3.      Toissijaista koulunkäyntioikeutta koskeva hakemus voidaan käsitellä vasta sitten, kun ko. oppilaan perusopetuslain 6 § 2 mukaista lähikoulun osoittamista koskeva päätös on ensin lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

4.      Jos opetusryhmien koon puolesta toissijaisia kou­lun­käyn­ti­oi­keuksia voidaan myöntää, anomukset käsitellään ensi vaiheessa niin, että hakuajan puitteissa saapuneet hakemukset ar­vioi­daan ja ryh­mi­tel­lään esitettyjen perusteiden mukaisesti:

      a) En­si­si­jai­se­na perusteena ovat lapsen opetus- ja/tai asu­mis­jär­jes­te­lyi­hin liittyvät syyt (mm. vuo­ro­viik­ko­asu­mi­nen Paimiossa kahdessa eri osoitteessa niin, että lapsen vii­koit­tai­nen kou­lun­käyn­ti olisi mah­dol­li­sim­man sujuvaa ja koulumatkat mah­dol­li­sim­man tur­val­li­set ja lyhyet kah­den eri huoltajan luota).
 

      b) Toissijaisena perusteena on se, että koulunsa aloittavalla op­pi­laal­la on jo ala­kou­lu­ikäi­nen isompi si­sa­rus siinä kou­lus­sa, johon tois­si­jais­ta kou­lun­käyn­ti­oi­keut­ta anotaan. (Ko­din ja koulun yh­teis­työ on per­heel­le helpompaa, kun saman perheen si­sa­ruk­sia ei sijoiteta eri kou­lui­hin.)

      c) Viimesijaisena perusteena toissijaisen koulunkäyntioikeuden myön­tä­mi­seen ovat muut kuin varsinaiseen koulunkäyntiin tai asu­mis­jär­jes­te­lyi­hin tai jo koulussa oleviin sisaruksiin liit­ty­vät syyt. Näitä ovat esim. se, että vielä al­le kouluikäinen nuorempikin sisarus pitäisi saa­da myö­hem­min samaan kou­luun kuin nyt koulunsa aloittava, ikä­to­ve­rei­den ka­ve­ri­suh­teet, tarve aa­mu- ja il­ta­päi­vä­toi­min­taan pe­rus­kou­lun al­ku­vai­hees­sa, mahdollisuus julkisen bussiliikenteen käyt­tö­mah­dol­li­suuk­siin kou­lu­mat­koil­la omakustanteisesti tms. syyt.

 Hakemukset priorisoidaan em. kategorioihin. Hakijoita kohdellaan yh­den­ver­tai­ses­ti niin, että ns. toissijaiseen ­kou­lunkäyntiin annetaan lu­pa ha­ke­muk­sen perusteella kou­lu­koh­tai­ses­ti joko kaikille kuhunkin ka­te­go­ri­aan kuu­lu­vil­le oppilaille samassa kou­lussa, tai jos näin ei voida toimia, oikeutta ei anneta kenellekään ko. koulussa.

 Koulunsa aloittaville paimiolaisille sekä Paimiossa lastensuojelun perusteella asuville vieraskuntalaisille oppilaille toissijainen koulunkäyntioikeus muuhun kuin lähikouluun voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena. Vieraskuntalaisille jotka eivät asu Paimiossa mutta hakevat koulunkäyntioikeutta Paimiosta, oikeus voidaan myöntää yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

 Ns. tois­si­jais­ta kou­lun­käyn­ti­oi­keut­ta myön­net­täes­sä kaikille koulupaikan saaville ase­te­taan pe­rus­ope­tus­lain 32 § 3 momentin mu­kai­ses­ti ehdoksi se, että op­pi­las ei voi saada oikeutta mak­sut­to­maan kou­lu­kul­je­tuk­seen, vaan huoltajat vastaavat tällöin kaikista oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista. Tämä sisältää myös mm. tapaturmasta johtuvat oppilaan tilapäiset kuljetustarpeet sekä mahdolliset suurpetovaaraan perustuvat kuljetukset.

Tois­si­jai­sen koulunkäyntioikeuden myöntämisestä päättää hallintosäännön 24.1 § 9 kohdan mukaisesti sivistysjohtaja.

Esittelijä: Sivistysjohtaja Lumiainen Jyrki

Päätösehdotus:

Päätös: